This is a free Purot.net wiki
  • View:

6. Osallistaminen

Paikalliskehittämisen käsikirjan 6. kysymys: Osallistaminen

Millaista toimintaa järjestätte?

Kiteytys kommenteista syksyllä 2018

Vastauksista ilmeni, että toimintaa järjestetään monipuolisesti laidasta laitaan. On keskusteluja, yhteistä tekemistä ja kokoontumisia, yhteisiä tiloja, tapahtumia, kehittämishankkeita, joukkoistamista, aamukahveja, koulutuksia, sääntömääräisiä kokouksia, virtuaalista toimintaa verkossa sekä vaikuttamista.

Lue lisää kommentteja sivun Keskustelu & Ideoi -osiosta ja lisää oma kommenttisi, kiitos!

Discuss & brainstorm

@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Joukkoistaminen pitäisi ottaa osallistamisen ja osallistumisen rinnalle. Joukkoistamista voi pitää kansalaisten tavanomaista osallistumista aktiivisempana muotona, jossa jokin tehtävänanto, ongelmanratkaisu tai tuotannollinen tehtävä ulkoistetaan yleisölle siten, että hyödynnetään perinteisiä asiantuntijoita laajemman yhteisön osaamista. Se voi merkitä joukkovoiman hyödyntämistä päätöksenteon eri vaiheissa informaation kokoamisesta ratkaisuvaihtoehtojen yhteisluomiseen ja niistä päättämiseen ja päätösten arviointiin.

Innovaatioleirillä ryhmässä 1. kerättyjä vastauksia:

- jäsenten kuuleminen, jäsenten tarpeet esiin
- palvelumuotoilu fasilitoiden, juttelemalla ja kuulemalla jäsenten tarpeet, vuorovaikutustaidot
- vaihtamalla kanavaa, voi saada erilaisia vastauksia jäseniltä
- väittämän esittäminen voi herättää keskustelua
- viestintä verkossa on vaikea laji, voi syntyä väärinkäsityksiä, kun halutaan järjestää jäsenille toimintaa
- kehittämishankkeessa järjestämme kansalaisraateja, vaikea saada osallistujia mukaan, lähdimme sen sijaan kiertämään olemassa olevia tapahtumia, kuten vanhempainillat ja iltapäiväkahvit, ihmiset kokoontuvat erilaisiin paikkoihin jo valmiiksi, ei tarvitse aina itse järjestää tapahtumaa, voi mennä jo valmiiksi järjestettyyn luonnollisesti sopiviin paikkoihin
- on harvennettu tapahtumia, kun ei ole saatu riittävästi osallistujia, sisältö ratkaisee, ähkyä tapahtumista on paljon
- some vaikuttaa osallistujiin, kun tapahtumia on tarjolla liikaa
- voidaan tehdä myös eri yhteisöt yhdessä erilaista toimintaa
- A B C -malli yrittäjäyhdistyksessä; A-tapahtuma, järjestö tai hallitus järjestää, Y-kahvit, Y-gaala, B-tapahtuma, järjestö mahdollistaa sen järjestämisen, C-tapahtumassa järjestö voi esim. osin sponsoroida sitä
- Muistiyhdistys mukaan yrittäjäjärjestön tapahtumaan, voi luoda treffisarjan työyhteisöt voivat tilata jatkumon, jossa mennään syvemmälle
- järjestödinnerin voisi järjestää
- "mitä mättää" kysymyksen esittäminen aiheuttaa keskustelua, olisi hyvä saada myös ratkaisu

Facebook-ryhmästä kommentti:

Jyvässeudun Yrittäjät järjestää omana yhdistyksen toimintana pääsääntöisesti:
👉aamukahvit 1x/kk, teemallinen esim kyberturvallisuus, yrittäjän vakuuttaminen, tai ns.yritysesittelyn muodossa,
👉kauden päätapahtuma on Pikkujoulut 😁
👉1-2 omaa koulutustapahtumaa, sekä virkistystapahtumia,
👉kevät- ja syyskokoukset,
👉yhteistyössä muiden alueen yrittäjä-yhdistysten ja K-S Yrittäjien kanssa virkistystapahtumia ja sääntömääräiset kokoukset,
👉luontaisesti syntyvien ja hiipuvien verkostojen tapaamisia, esim viimeksi GDPR-teeman ympärille syntyi yksinyrittäjien ryhmä työstämään omaa rekisteriselostetta 😂
👉satunnaisemmin yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa (esim Muistiyhdistys, asukastoimikunnat) teemallisia info-/koulutustapahtumia,
👉Jyväskylän kaupungin kanssa alueeliset Hankintamarkkimat ja K-S:n maakunnallinen Hankintaseminaari (yhteistyössä myös Jkl Yliopisto)... . Mitähän muuta, jää varmaan pois joku ihan olennainen.

Facebook-ryhmästä kommentti:

Lempäälän Yrittäjät järjestää viikottain paljon toimintaa. Käytämme Ideahuonetta, yhteistä tilaamme http://ideahuone.fi/ Lempäälän keskustassa. Joka perjantaiaamu on Y-kahvit eli yrittäjien aamukahvit klo 8.30-10.00. Kerran kuussa Y-kahvien jälkeen on yhteisöillinen työpäivä, jolloin yrittäjät voivat työskennellä yhdessä. Meillä on säännölliset kevät- ja syyskokoukset, joihin olemme yhdistäneet teemoja, kuten esittele itsesi sekä siipiä ja salaattia. Meillä on ollut roadshow-kiertueita alueen yrityksiin, perhepäivää, yhteistä verenluovutuspäivää, roskaryhmää, Y-golf-kisa, moottoripyörätreffejä, messuja, markkinoita sekä tietosuoja-, some-, pitchaus- ja sisältömarkkinointikoulutuksia. Y-gaalassa lokakuussa vuosittain palkitaan Vuoden Yrittäjä ja Vuoden Yksinyrittäjä. Osallistumme myös Pirkanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien tilaisuuksiin. Näemme paljon kasvokkain sekä toimimme myös virtuaalisissa tiloissa, kuten Facebookissa ja WhatsAppissa.

Facebook-ryhmästä kommentti:

THL sivuilla on mm. Järvenpäässä tehtävästä projektista juttua ja Turun yliopistolla on kivasti kiteytetty mitä yht.kehittäminen on - linkkaan tähän alle 🙂
Palvelumuotoilun elementtejä mukaillaan ja toteutetaan aika lailla järjestömme kaikessa toiminnassa. Olen sen itse ainakin todennut ns. ainoaksi oikeaksi tieksi sillä Suomessakin on pitkät, erikoiset perinteet kehittää palveluja osallistamatta mm. palvelunkäyttäjiä tähän..ja sitten toki ihmetellään miksi palvelut eivät vastaa tarvetta 😁
https://www.utu.fi/fi/yksikot/tse/aja...

Facebook-ryhmästä kommentti:

Onpas monenlaista konkreettista toimintaa. Tuo yhteiskehittäminen tulee nyt monella puolella vastaan, mutta on minulle uudempi termi. Perehdynpä tarkemmin.

Facebook-ryhmästä kommentti:

Yhteistä ruuanlaittoa, polkupyörien korjaamista itselle lahjotetuista fillareista, tapahtumien järjestämisessä auttamista, tuo tullessas-vie mennessäs kierrätystapahtumissa mukana olemista, Taidepaja - Avoin ateljee aloittaa myös 6.9.2018, jolla osallistetaan luovin keinoin mukaan toimintaan, kaikki kehittämistoiminta tapahtuu myös yhteiskehittämisen periaatteella (jatkuva as.palaute, alkavat yhteisökokoukset ja tiedonkeruu 3. taholta toiminnasta jne.)

Facebook-ryhmästä kommentti:

Vain aloitteita keskustelulle jossa käsitellään väistyvää paradigmaa ja kielen huoltoa digitaalisella sanastolla. Keskustelua käydään kirjallisesti, streamissa ja live-kokouksin. Koska sanaston oppimiseen liittyy kansallisesti ja liiketaloudellisesti merkittävää tietoa, suoritetaan jäsenille myös psykologisia testejä, ja luodaan kykyprofiili ja henkilö/tiimikierto annetuille ja otetuille vastuualueille.