This is a free Purot.net wiki
  • View:

2. Virtuaaliyhteisön alusta

Paikalliskehittämisen käsikirjan 2. kysymys: Virtuaaliyhteisön alusta

Mitä alustaa käytätte virtuaaliyhteisölle? Mikä siinä on hyvää ja mikä ei toimi?

Kiteytys kommenteista syksyllä 2018

Facebook-sivu, Facebook-ryhmä, Twitter, verkkokokousvälineet (Adobe Connect, WebEx, Google+ Hangout, Skype for Business, Skype ja WebLI), LinkedIn, Slack, WhatsApp, Googlen palvelut, Trello, Ofice 365 Teams, Microsoft Planner, Instagram, Snapchat, Etherpad, Wakelet, Viima, Agendium ja sähköposti olivat käytössä erilaisilla virtuaaliyhteisöillä.

Hyvää näissä alustoissa/välineissa oli avoimuus, yhteisöllisyys, jaettavat ja työstettävät tiedot, keskustelut, ajan tasaisuus ja helppokäyttöisyys.

Haastavaa näissä alustoissa/välineissä oli oikeiden toimintatapojen löytäminen, tietotulva, tekniset ongelmat sekä se, että ihmiset eivät välttämättä jaksa alkuinnostuksen jälkeen jatkaa työtiloissa työskentelyä.

Lue lisää kommentteja sivun Keskustelu & Ideoi -osiosta ja lisää oma kommenttisi, kiitos!

Discuss & brainstorm

@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Innovaatioleirillä ryhmässä 1. kerättyjä vastauksia:

- Facebook yhteisöllisyyden alusta, julkiset, suljetut sekä salaiset keskusteluryhmät eri teemoista
- WhatsAppissa hankalampi keskustella, tekeminen siirtyy helposti muualle, WhatsApp sopii enemmän tiedottamiseen
- Slack ydintoiminnassa toiminnat
- ihmisillä ei välttämättä ole aikaa alkuinnostuksen jälkeen mennä luotuihin työtiloihin
- tutkijoiden verkostoituminen menee helpommin kasvokkain ja sitten verkossa jatketaan
- vaatii opettelua, että löytyy oikea toimintatapa ja väylä
- yrittäjäyhdistyksessä käytössä Yammer, kun kaikki osallistuvat sinne, niin silloin tieto kulkee, samoin tämä Facebook-ryhmässä
- Instagram apuna yhteisöllisyyden tukena, saa nuoretkin mukaan
- Snapchat nuoret siellä
- Twitter helposti oman alan tiedottamisessa käytetään, tapahtuman keskustelut, hallitukselle kerrottu, että kannattaa käyttää, että nuoret tavoitetaan
- hashtagit eli aihetunnisteet ovat tärkeitä tiedottamisessa, että sisällöt on mietitty, ei ole liikaa toistoa
- Twitter ja LinkedIn asiantuntijan apuna
- järjestöt voivat olla vielä paperitiedottaminen, kun sähköposti on liian uutta
- Googlen palvelut käytössä, kokoukset valmistellaan yhteisöllisellä kirjoittamisella Google-dokumenteissa ja -taulukoissa
- pilvipalvelut
- Trello
- Microsoft Planner, Office 365 Teams

Facebook-ryhmästä kommentti:

Käytän useita erilaisia alustoja omien virtuaaliyhteisöjeni kanssa. Olen sosiaalisen median kouluttaja ja yhteisömanageri, joten erilaisten alustojen käyttö on päivittäistä.

- Facebook

Eniten käytän Facebookia, jossa minulla on 320 julkista ryhmää sekä lukuisia suljettuja sekä salaisia ryhmiä, joista ylläpidossa on 30. Ylläpidettävissä ryhmissäni on jäseniä 3-1885. Facebook-sivuja on 24, joissa olen ylläpitäjänä. Facebook toimii hyvin sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Olen kehittänyt sisällysluettelon omiin ryhmiini, kuten tässäkin ryhmässä on. Tässä blogikirjoitus, kuinka se tehdään: https://kinda.fi/posts/facebook-ryhma.... Toistaiseksi Facebook on ollut parhaimmasta päästä yhteisölle käydä sisäistä ja ulkoista keskustelua sekä tehdä ideointia ja suunnitella toimintaa.

- Verkkokokousvälineet

Verkkokokousvälineistä olen käyttänyt mm. seuraavia: Adobe Connect, WebEx, Google+ Hangout, Skype for Business, Skype ja WebLI. Jokaisessa verkkokokousvälineessä on ollut hyvät puolensa. Itse olen tykännyt Skypestä sekä Google+ Hangoutista.

- Twitter

Twitter on hyvä paikka jakaa tietoa ja kokemuksia sekä tehdä tapahtumista ja kokoontumista muistiinpanoja julkisesti. Yhteisön toiminnassa on hyvä sopia yhteinen hashtag eli aihetunniste, kuten meilläkin on #kehitetäänpaikallisesti.

- Etherpad

Erilaisia virtuaalisia muistiinpanoja olen tehnyt yhdessä muiden kanssa mm. Etherpad-muistioihin, Google Driveen ja Tieken Muistio-palveluun http://muistio.tieke.fi/. Tässä blogikirjoitus, kuinka hyödyntää Tieken Muistio-palvelua: https://kinda.fi/posts/yhdessa-saamme.... Useimmat näistä alustoista eivät tarvitse edes kirjautumista, joten muistiinpanojen teko on ollut helppoa yhdessä.

- koosteet

Ennen käytin erilaisten koosteiden tekemiseen Storify-palvelu, joka lopetti toimintansa tänä keväänä. Nykyään käytän Wakelet-palvelua https://wakelet.com. Koosteisiin saa talteen mm. Twitter-viestejä ja Instagram-kuvia.

- Wiima

Ideoiden keräämiseen voi käyttää Viimaa, joka on meillä käytössä tällä ryhmällä: https://app.viima.com/verkostopalvelu...

- sähköposti ja WhatsApp sekä Slack

Sähköpostilla viestin virallisimmissa tilanteissa yhteisön kanssa. Nopeammin tänä päivänä toimivat WhatsApp-ryhmät tiedottamiseen. Joskus yhteisö ottaa käyttöön Slackin sisäiseen tiedottamiseen ja keskusteluun.

- Agendiumin työtila

Käytän Lempäälän Yrittäjien ja Hallituspartnereiden kanssa Agendiumin työtilaa hallitus- ja jäsentyöskentelyyn sekä tiedottamiseen.

- muut pilvipalvelut
Trello https://trello.com on loistava alusta yhteiseen ideointiin ja suunnitteluun sekä projektien näkyväksi tekemiseen. Purot.net -wikiä https://purot.net/ olen käyttänyt myös tähän samaan tarkoitukseen. Tässä esimerkkeinä ovat oman yritykseni wiki https://kinda.purot.net/ ja Some Menee Maalle -kokeilun wiki https://somemeneemaalle.purot.net/ sekä yhteisömanagerikurssin wiki https://yhteisomanageri.purot.net/.

- tapahtuman sisältömarkkinointi

Tässä blogikirjoitus, kuinka voidaan tehdä tapahtuman sisältömarkkinointia: https://kinda.fi/posts/tapahtuman-sis... sisältäen vinkkejä eri alustojen käyttömahdollisuuksiin.

- sopiva työkalu/alusta käyttöön

Kun itse kaipaan työkalua/alustaa johonkin tiettyyn tarkoitukseen, haen ensin omasta Diigo-kirjastostani vinkkejä: https://www.diigo.com/profile/pauliin.... Sen jälkeen käyn kolmessa blogissa: Matleenan https://www.matleenalaakso.fi/, Annen http://opeblogi.blogspot.com/ ja Harton https://harto.wordpress.com/. Jos näistä ei löydy, sitten teen Facebookissa ja/tai Twitterissä asiasta kyselyn. Aina on löytynyt joku sopiva työkalu/alusta tiettyyn tarkoitukseen.

Facebook-ryhmästä kommentti:
Facebook-ryhmä, WhatsApp, Slack

Facebook-ryhmästä kommentti:
Alustan pitää olla helppokäyttöinen. FB käytön osaa jokainen. Toimii paremmin kuin sähköposti, koska ryhmän keskustelu pysyy yhdessä ketjussa. Ideaali alusta olisi helppokäyttöinen, joka mahdollistaisi sekä keskustelun että aineiston laatimisen yhdessä. En tiedä mikä se olisi.

Facebook-ryhmästä kommentti:
Facebook-ryhmät ja WhatsApp-ryhmät mielestäni toimii. Facebookiin saa helposti kyselyjä. WhatsApp välillä täyttyy "turhista" peukuista ja hymyistä. Jos isossa ryhmässä syntyy keskustelu kahden ihmisen välille niin välillä toivoisi heidän keskustelevan keskenään, tosin helpottaa kun merkkiäänet saa pois. Monien sovellusten lataaminen tukki ainakin oman pienimuistisen luurin, hyvä että kuitenkin pärjätään ns. perustyökaluilla, käyttämättömät sovellukset poistettu puhelimesta! Seuraavassa luurissa on sitten muistia niin että riittää!

Facebook-ryhmästä kommentti:
Minulla on WhatsAppista vain yksi kokemus työympyröissä: parin sadan hengen seminaarissa, Leader-toiminnan kevätpäivillä, lappilaiset perustivat WhatsApp-ryhmän, jossa jaettiin päivien aikaan infoa, kuvia, kysymyksiä ja vastauksia. Toimi tosi hyvin! Eli tavallaan live-tapaamisen päälle muodostettiin lisäksi virtuaaliyhteisö.

Facebook-ryhmästä kommentti:
Facebook on monipuolinen työkalu virtuaalityöskentelylle, myös googlen palvelut, lähinnä dokumenttien jakamisessa ovat toimivia. Kuitenkin yleisin ja nopein ja erittäin matalan kynnyksen tapa nykyään lähes kaikille ryhmätoiminnoille on whatsapp-ryhmän perustaminen. Kuitenkin huonona puolena tässä on mahdollinen viestitulva (peukuttamisten ja hymiöiden ryöppy) ja oikean asian häviäminen tähän tulvaan.

Facebook-ryhmästä kommentti:
Sama huomio, on haastavaa saada Skypessä keskustelu toimimaan. En kuitenkaan heittäisi kirvestä kaivoon, vaan kannattaa opetella ja opettaa virtuaalisosallistumista. Meillä töissä esim. Leader-ryhmien kanssa on jatkuvasti käytössä Skype-kokoukset, sillä yhteisössä on mukana ihmisiä joka puolelta Suomea. Kun Skype-keskusteluista tulee arkipäivää ja yhteydet pelaavat, ei välttämättä jälkikäteen muista, tavattiinkos kasvokkain vai virtuaalisesti. Mutta opettelua vaatii. Osallistuin pari vuotta sitten hyvään virtuaalifasilitoinnin koulutukseen - se auttaa!

Facebook-ryhmästä kommentti:
Huonoin kokemukseni on skypestä. En ole onnistunut sen paremmin jo ennestään jollain tavalla tuttujen asiantuntijoiden skype-työpajoissa kuin keskusteluissakaan. Kaikkein heikoimmat tulokset ovat olleet eripaikkakunnilta olevien ihmisten vertaisryhmissä skypellä- Tekniset ongelmat ovat vieneet puolet ajasta, osallistuja ovat selkeästi tehneet samalla kymmentä muuta asiaa, eikä keskustelut ole olleet riittävän luottamuksellisella tasolla. FB-ryhmät ovat toimineet parhaiten, jos osallistujat ovat jo jollain tavoin olleet tuttuja keskenään.

Googlen jotain yhteisiä alustoja olen testannut lähinnä koulutuksiin liittyvien dokumentaatioiden tai esitysten laadinnassa ja jakamisessa. Padlet on ollut pari kertaa testissä, mutta eipä se ole saanut osallistujilta erityistä palautetta ja on sitten unohtunut parin kerran jälkeen...

Facebook-ryhmästä kommentti:
Facebook-ryhmät, WhatsApp-ryhmät ja sähköpostit. Nyt tarkoitan siis sellaisia yhteisöjä, joissa yritetään saavuttaa jotain yhteistä, kuten esim. järjestää tapahtumia tai lobata asioita eteenpäin.
Facebook-ryhmät ovat oma suosikkini. Niissä on kaikki tarvittava, paitsi tietty ne, jotka eivät syystä tai toisesta käytä Facea. WhatsApp-ryhmät toimivat, mutta itse en tykkää niistä yhtä paljon kuin Facebookista. Tässä ehkä ongelma hahmottamisessa, saan paremman yleiskuvan Facebookin ryhmästä, kuin WhatsApp-keskustelusta. Sähköpostiketjut ovat painajaismainen tapa yrittää saada asioita eteenpäin ryhmässä, mutta välillä näitäkin tulee vastaan. Pyrin aina nopeasti ohjaamaan yhteisön jonnekin muualle.

Facebook-ryhmästä kommentti:
Virtuaaliyhteisö toimii pääasiassa sähköisten alustojen, sosiaalisen median alustojen avulla, enimmäkseen siis ei-kasvokkain. Voidaan kuitenkin tavata kasvokkainkin.